Kolmantena päivänä lähdimme jälleen eksymään metrotunneleihin toivoen päätyvämme Tsukijin kalamarketille. Tokion metromerkinnät pikajunien kohdalle ei ollut vieläkään oikein selvinnyt meille, ja tuli muutamaan otteeseen viikon aikana kirottua ääneen, kun metro pyyhälsi iloisesti pysäkkimme ohi.
Kiertelimme Tsukijin vilkasta kalamarkettia tovin ja istuimme alas syömään tuoreet sashimi-annokset. antti tosin oli hieman harmissaan, kun emme oleet saaneet potkittua itseämme ylös kukonlaulun aikaan, jotta olisimme päässeet näkemään tonnikalahuutokaupan. Huutokauppa olisi tosiaan vaatinut sängystä ylös pomppaamista klo 4:30, itse huutokauppa alkaisi klo 5 :30 ja kestäsi noin 20 min, jonka jälkeen satamassa saisi tappaa aikaa vähintään kahdeksaan, jolloin ensimmäiset kojut avautuisivat. Ei kiitos.
Marketin jälkeen kävelimme viereiseen Edo-kauden aikaiseen puutarhaan. Vedimme taas Gaizin-kortin esiin ja nautimme puistosta ottamalla meme-kuvia. Puisto oli kyllä kaunis ei siinä mitään - hauskaa Tokiossa nimenomaan se, että vaikka viettäisi aikaa kauniissa ja hiljaisessa puistossa, pilvenpiirtäjät näkyvät aina puiden takana ja maisema on suorastaan surrealistinen.
| Toiminta oli kaikinpuolin harvinaisen älykästä. |
Hyppäsimme Shimbashin asemalle Sky trainiin ja puksuttelimme maisemia ihastelle Diver Cityyn juomaan iltapäivä kahvia Gundam Caféseen. Missasimme harmiksemme juuri robotin h-hetken, jolloin valtava patsas kääntelisi päätään ja posottaisi laaseria silmistään. Noh, onneksi tämä tuli Caron kanssa todistettua jo viime kerralla, ja Antti ja Olli eivät varsinaisesti mitään vannoutuneita gundam-faneja ole.
Diver Cityssä tuli vielä shoppailtua ja syötyä merinäköalaa ihastellen. Kävimme Karkin kanssa vaateostoksilla niinkin eksoottisessa kaupassa kuin H&M, sillä muista kaupoista on ilmeisesti sula mahdottomuus löytää naruolkaimisia toppeja.
Day 4 - (La 8.6)
Lauantaina heräsimme Antin ja Caron kanssa ajoissa ehtiäksemme Edo-museoon, joka sijaitsi kävelymatkan päässä Asakusan hostellistamme. Ollia ei perinteiseen tapaan mikään lällyhistoria kiinnostanut, joten herra päätti jäädä hostellille vetämään hirsiä.
Edo-museo oli huomattavasti suurempi, mitä olimme odottaneet. Sisälle oli muumuassa rakennettu kauden aikaisia tärkeitä rakennuksia, kuten kabuki-teatteri, jonka edessä japanilaiset esittivät tasatunnein kauden aikaisia tansseja ja lauluja.
Tärmäsimme sisään astuassamme kylttiin: "ilmainen opastus klo 10-15." Tiskilllä oli kuulokkeita, joten vinkkasin Carolle ja Antille, että nauhan käyttäminen voisi olla hauskempaa, kun näyttelystä saisi jopa ennemmän irti. Menimme tiskille ja pyysimme opastusta, ja tiskin takaa nousikin japanilainen nainen, joka sanoi olevansa vapaaehtoistyöntekijä ja nyt siis meidän oppaamme. Hieman hämmentyneinä saimme siis opastetun kierroksen museossa, joka osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi, sillä kuulimme oppaaltamme Edo-kauden aikaisista uskomuksista ja traditioista, joka ainakin minulle ja Carolle oli varmaan aiheena kiinnostavin.
Hieman pölähtäneinä ja väsyneinä kolmisen tuntia myöhemmin astuimme ulos museosta, haimme Ollin hostellilta, kävimme syömässä ja suuntasimme illaksi Akihabaraan. Antti halusi metsästää DS-pelejä, ja minä, Caron ja Olli yritimme löytää kiinnostavia figuja. Tähtäimessäni oli löytää Link-figuuri, mielellään Eponan selässä, mutta parin tunnin etsiskelyn jälkeen luovutin. Zelda-figut tuntuvat olevan Japanissa todella kiven alla.
| Antti ja porkkana. |
| Matkalla hostellille. |
Day 5 - (Su 9.6.)
Viimeisen päivän aamuna pakkasimme kamamme hostellilla ja lähdimme metrolla Tokyo Domeen ihmettelmään Cosplay-tapahtumaa. Bongasimme tapahtuman mainoksen hostellimme seinällä, ja pitihän täällä cosplayn luvatussa maassa käydä katsomassa, kuinka eeppisiä pukuja porukka on niskaansa kiskonut.
Täytyy kyllä sanoa, että tapahtuma oli hienoinen pettymys. Oletimme, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen con, mutta cossaajat olivatkin kerääntyneet Domen alueelle vain ottamaan valokuvia ja hengaamaan muiden omituisesti pukeutuneiden kanssa. Sain kuitenkin otettua kuvia, ja Tokyo Dome oli alueena kaunis joten ympäriinsä tsömbailu ei haitannut.
| Massipäällikkö. |
| Tehotytöt. |
Viimeisen iltapäivän vietimme Harajukussa. Antti ja Olli lähtivät shoppailuumme kypsyneinä kohti Shinjukua, josta bussimme takaisin Kiotoon oli määrä lähteä, jo hieman aiemmin. Tapasimme kundit Shinjukussa illan suussa, ja ehdimme vielä pyörähtää Square enixin pihamaalla ja ostamassa special edition soundtrackit Artnia cafésta. Melkein tarttui mukaan Mooglekin, mutta hillitsin itseni, kun laskeskelin päässäni kuinka monta pehmolelua dormihuoneessani jo oli.
| Harajuku. |
| Olli halus seisoo kyltin edessä, koska Olli oli tärkeempi kuvauskohde. |
| Materia'n'stuff. |
Yhdentoista pintaan hyppäsimme bussiin ja aloitimme tuskaisen yöbussimatkan kohti Kiotoa. Oli mahtava reissu, ja Antilla ja Ollilla oli vielä viikko aikaa tehdä typeryyksiä myös Kiotossa. Niistä ehkä myöhemmin, kupo!
| Kahvilakyltti. Noora, tää on sulle. |
| Kiitos japanilaisen vessaohjeistuksen, tätä ei Tokiossa tullut harrastettua. |

