Perjantaina olimme suunnitelleet
lähtevämme kiertämään Osakan etelähuudeja, erityisesti
Nipponbashi Denden townia, eli Osakan otakuparatiisia, sekä
Tennoji-puistoa. Tennoji-puistossa voi ihmetellä eläintarhaa,
taidemuseota, kasvitieteellistä puutarhaa, sekä Isshinji-temppeliä.
Pienen kävelymatkan päässä puistosta olisi avautunut
Shitennoo-temppelin tilukset, mutta erehdyimme hieman välimatkoista
ja missasimme viimeisen kohteen. Eipä sillä; myös taidemuseo oli
väliaikaisesti kiinni uuden näyttelyn rakennuksen vuoksi, joten
näille kulmille täytynee palailla joka tapauksessa myöhemmin
keväällä.
Uskaltauduimme Osakan metrolabyrinttiin
viimeksi pakon edessä tiistaina, jolloin kantelimme painavia
matkatavaroita lentokentältä hotellille tuskan hiki otsalla
helmeillen. Tällä kertaa kantamuksia ei ollut, ja mokailuun ja
noloiluun oli jo tässä vaiheessa jo niin totuttu, ettei ajatus
metrotunneliin sukeltamisesta tuntunut pelottavalta. Pääsimmekin
näppärästi perille, mutta noustuamme Ebisuchon asemalta maan
pinnalle saimme taas ihmetellä, että mihinkäs helvettiin sitä on
itsensä työntänyt.
Kaaoksen nimi oli Nipponbashi Denden
town: Osakan otaku-nörttien dreamland, jossa liikkeitä on
neljänlaisia: Sarjakuvaliikkeitä, elektroniikkakauppoja,
arcadehalleja ja figushoppeja – ja voi herranjumala sitä figujen
ja fanikrääsän määrää!
Joka paikka tursusi eeppistä krääsää,
ja piti jatkuvasti olla hokemassa itselleen ”eka viikko, eka
viikko, rauhoitu, rauhoitu”, jotta ei olisi rääkäissyt keskellä
suurinta figuliikettä: ”Kaikki mulle heti nyt!” Saattoi siinä
tirauttaa yhden liikuttuneen kyyneleenkiin, kun vitriinistä takaisin
katsoi satakunta 8-bittisen pelikasettia. Vaikka yritin parhaani
mukaan hillitä itseäni, jotain tarttui kyllä mukaankin.
Syötyämme ihanat sashimi-annokset
Denden townissa suuntasimme kohti Tennoji-puistoa. Eläintarha ei
kumpaakaan oikein napannut: liian isot eläimet liian ahtaissa
tiloissa tuottivat jo ajatuksen tasolla ahdistusta, joten kurvasimme
eläintarhan ylittävää siltaa pitkin suoraan Isshinji temppelille.
Temppelin sisääntulo kivihautoineen oli vähintäänkin vaikuttava,
ja temppelin pihalla tuoksui terva ja suitsukkeet. Temppeli näkyi
olevan kovassa käytössä: aukiolla ihmiset sytyttelivät
suitsukkeita ja kynttilöitä, kirjoittivat rukouksia ja näyttivät
olevan jossain kaukana maallisen hälinän yläpuolella.
Uskaltauduimme kurkistamaan myös temppelin ovelle, josta kullattu
buddha ja tuhannet kultaiset koristukset kimaltelivat utuisessa
valossa. Buddhalaisen munkin hyväntahtoisesta hymystä huolimatta
päätimme kuitenkin olemaan astumatta sisemmälle, sillä jo
ovensuussa lattialle oli povistunut useita rukoilevia ihmisiä,
emmekä tahtoneet häiritä harrasta hetkeä. Kiersimme vielä hetken
temppelin kaunista pihaa ja kuvasimme innoissamme suloista
karppilampea, ennen kuin jatkoimme kävelyä kohti kasvitieteellistä
puutarhaa.
Japanilainen kasvitieteellinen
puutarha. Voisi lähettää kuvan Kaisaniemeen ja kirjoittaa sen
taakse: ”hävetkää”. Kauneudestaan huolimatta puutarha sai myös
olon hieman harmistuneeksi: jokainen puu oli niin muotoon leikattu ja
väkisin taivutettu, että kävi melkein sääliksi puuparkoja.
Esteettinen vaikutelma tuntui hyvin laskelmoidulta: ei ollut
merkitystä, mistä suunnasta puutarhan lampea ja sen saarta katsoi,
aina maisema näytti siltä, kuin joku olisi sen tarkoin miettinyt.
Puutarhassa tuli kyllä vietettyä aikaa, eikä pois tohtinut lähteä
millään. Kontrasti vilkkaaseen ja suureen kaupunkiin oli huikea, ja
moni paikallinenkin näkyi pitävän paikkaa rauhoittumisen ja
hengähtämisen tyyssijana.
Päivän jälkeen olo on ollut kuin
katujyrän alle jääneellä. Kolme päivää kävelyä alkaa jo
tuntua, ja huomenna olisi luvassa Universal Studios ja Osaka
Aquarium. Ja tietenkin Karkin synttärit! Therefore: parteeeh and
stuff.
- Outi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti